Meillä ei tehdä juuri mitään. Fuusion kanssa vähän tokojuttuja joskus, Fami lepää. Tutkimusta vartenkaan ei treenata enää ennenkuin vasta viikkoa ennen tutustumiskäyntiä, Fami oppi "tempun" jo heti ekalla kerralla, enkä halua pilata mielenkiintoa.

Lenkkeilyn suhteen olen piristynyt ja tänään lähdin koirien kanssa tutkimusmatkalle Kakskerran suuntaan, ja sieltä löytyikin oiva uittamispaikka. Ja vain 10 minuutin kävelymatkan päästä. Kun olin päästänyt koirat veteen ajattelin että voi hurja, entäs jos onkin sinilevää!? Koirat äkkiä pois vedestä ja pika pikaa kotiin tutkimaan sinileväkarttoja. Tällä alueella ei sinilevää ilmeisesti ole, säikyin siis ihan turhaan (taas kerran). No, ei vara venettä kaada.

Koitin tänään miten alan Fuusion kanssa seisottamista harjoittelemaan, ja kyllähän se polvillaan oleminen on kaikkein paras (kiitos Helena vinkistä!). Muksu seisoo luonnostaan niin kauniisti, ettei mitään asetteluja kaivata. Koitin myös että osaako tuo ravata lainkaan, niin sekin meni ihan kivasti, muutama kanin loikka ja jalkaan pureminen toki kuuluvat asiaan ensikertalaisella. Nyt pitäisi päästä porukassa treenaamaan, huhuu, olisiko ketään halukkaita?

Viikko sitten käytiin kyläilemässä Karvakorvan kennelissä, ja Fuusiota samalla vähän siistittiin (ja pääsin mukaan näyttelytrimmien ihmeelliseen maailmaan). Fuusio näytti itsestään parhaat puolet, eli oli ihan oma itsensä ja kaivoi Helenan pihaan pienen pumin mentävän aukon. Hoitotäti Esme, eikä myöskään Iines olleet niin kovin innostuneita siitä että hirmuinen Fuusio tuli takaisin. Oli varmasti helpotus kun portti sulkeutui ja metsästin Fuusion taas mukaani...

Viime maanantaina käytiin vielä paimentamassakin illalla, ja Fuusio sai ensimmäisen kosketuksen lampaisiin. Kyllä muksu niitä välillä katseli, mutta olihan ne vähän jänniä, ja " täällä on lampaan kakkaa ja en jaksa keskittyyä!". Että semmoista. Jotain herneen puolikkaita pääkopassa kuitenkin liikkui, ja pari kertaa muksu ajoi lampaat liikkeelle (ja yritti toki päästä mammin luokse turvaan hirmuisilta pedoilta).

Famin kanssa treenattiin tasapainoasemaa, eli sitä samaa vanhaa. Taas. Ei me koskaan edistytä kun olen ihan tyhjäpää laitumella, edelliselläkin kerralla huusin Famille että mene OIKEALLE ja hakkasin keppiä maahan että vaihda suuntaa, kunnes Kimmo sanoi että sehän menee koko ajan oikealle... Fami tekee hommia ihan kivasti kun annan sille tilaa, enkä painosta liikaa. Välillä kuitenkin "vanhus" tarvitsee muistutuksen myös siitä, että hommia tehdään minun toiveideni mukaan.

Siirrän ihan heti kohta paljon uusia kuvia kummankin albumeihin... (ehkä jo nyt ne kuvat niistä uusista valjaista myös!?)