Meillä on blogirintamalla ollut pitkään hiljaista, lähinnä siksi kun mitään ei ole tapahtunut. Jos edetään aika järjestyksessä:

13.10. pojat olivat terveystutkimuksissa; Famin silmissä HC-edennyt ja edelleen mahdollisesti PRA. Fuusiolla oli silmät ja kyynärät terveet, mutta lonkista ja selästä löytyi epämiellyttäviä uutisia; sakralisaatio, vinolantio ja niistä johtuen lonkat B/D. Ensiksi olin jo lopettamassa agilityä kokonaan, mutta juteltuani asiasta eläinlääkärien, fysioterapeutin ja saman tapaisten ongelmien kanssa painineiden ihmisten kanssa päätin että agilityä treenataan niin kauan kun ei ole kipuja.

Viime viikolla aloitimme agilityn pienryhmässä, ongelmana oli irtoaminen esteille. Lisäksi tokoa on koko ajan treenailtu, liikkeet alkavat kohta olla kisakunnossa.

Tänään oli vuorossa Turun KV näyttely jonne lähdettiin hakemaan toista sertiä. Serti jäi valitettavan lähelle, tuomisina oli NUO ERI, NUK1, SA, PU4 ja VASERT. Meidän käytös oli muuten hienoa, mutta Fuusiolla oli asiaa taas turhankin paljon minulle. Serti meni hienolle junnupojalle. Arvostelu oli seuraava: "Puhutteleva maskuliininen hyvä koira ja hienot mittasuhteet ja yksityiskohdat. Liikkuu tyypillisellä askeleella, aavistuksen kinnerahtaasi takaa. Erityisen puhuttelevat tyypilliset linjat. Hyvä turkki ja väri." Seuraava näyttely onkin sitten helmikuussa ryhmis Tuusniemellä. Sitä ennen täytyy treenata jossain kiihdyttävässä paikassa ravaamista (lisää siis), ja antaa palautetta aina kun suu aukeaa. Ei siellä tällä kertaa kuitenkaan tarvinnut maanrakoon vajota käytöksen takia, haluaisin vain hiljaisempaa ja keskittyneempää esiintymistä.