Kahtena edeltävänä torstaina olen käynyt Fuusion kanssa agilityssä. Putki on ehdoton suosikki (paitsi että siihen täysin mustaan putkeen en ole saanut vielä menemään), ja siihen olen liittänyt hyppyjä erilaisista kulmista (ilman rimoja siis, joskus harvoin on ollut 15 sentissä).

Kujakeppitreenit olen aloittanut, kontaktit ovat tauolla kunnes päätän vaadinko täyttä pysähtymistä vaiko nenäkosketusta. Kamalaa kun tietää liikaa eri vaihtoehtoja, menee pää sekaisin. Famin kanssa on tullut tehtä kontakteilla aikoinaan vähän sitä ja tätä, niin tällä kertaa aion olla johdonmukainen. Fuusio irtoaa kivasti esteille, ja palkkana voi käyttää namia tai lelua.

Fami möllöttää, pimeässä ei näy enää kauhean hyvin. Silmät ympäri vuorokauden lautasena kun Mamppa yrittää nähdä jotain huonosti verisuonitetuilla verkkokalvoillaan samentuneen linssin läpi. Leikkii kuitenkin vielä innostuneesti, eikä selkä tunnu olevan erityisen kipeä. Takapäätään se ei vieläkään venyttele itse, joten minun täytyy hoitaa se varovaisesti lenkin jälkeen. Lenkit päivänvalossa on pop.